@anniinanger

💡 Viikon ajatus: Suoraan sanomisen taito
Jotkut sen osaavat ja jotkut eivät. Itse kuulun jälkimmäisiin. Olen kyllä rehellinen ja avoin, mutta välillä koen vaikeaksi sanoa täysin suoraan omat ajatukseni ja mielipiteeni. Olen tänä vuonna enemmänkin syventynyt ajattelemaan asiaa, puolin ja toisin.

Olen aina kokenut itseni ihmiseksi, jolla on tietyistä asioista vahvat mielipiteet. Minulla onkin ja seison kyllä niiden takana, mutta olen silti välillä huomannut myötäileväni muita ja vaikenevani eriävistä ajatuksistani. En ole koskaan ajatellut olevani miellyttäjä, mutta sitäkin tuollainen käytös saattaa olla. Olen myös melko temperamenttinen, mutta silti myöskin näytän välttelevän konflikteja.

Asia onkin hieman ristiriitainen. Ihailen nimittäin niitä, jotka sanovat asiat suoraan, eivät kiertele eivätkä kaartele, kertovat vain oman näkemyksensä asiasta. Usein kuitenkin sellaiset ihmiset koetaan liian suoriksi, liian hyökkääviksi, liian rehellisiksi. Keskiössä onkin tietenkin se miten asian ilm…

💡 Viikon ajatus: Positiivisen ajattelun hyödyt Käsi ylös jos positiivisuus ärsyttää!
Jos nostit käden ylös, saanko kysyä miksi? Mikä sinua siinä ärsyttää?

Pari vuotta sitten olisin itsekin varmaan nostanut käden salamana ylös. Mutta en enää. Nykyään ihailen positiivisia ihmisiä ja haluan kannustaa itseänikin ajattelemaan ja toimimaan myönteisemmin. Mielestäni koskaan ei voi olla liian positiivinen. (No okei, onkohan Frendeissä Phoeben treffikumppani Parker jo ylipositiivinen? ☺︎)

Jari Sarasvuokin puhui äskettäin positiivisuudesta ja sanoi hyvin: Tarvitsemme positiivisuuden harhoja. Liian realistiset ihmiset masentuvat. Toki pidän parempana sitä, että positiivisuus on todellista eikä pelkkää harhaa, mutta joka tapauksessa myönteiset tunteet ja ajatusmallit ovat todella tärkeitä.

En ennen siis itsekään kuulunut positiivisten ihmisten joukkoon, mutta kun liityin, olen voinut huomattavasti paremmin. Olen osannut iloita pienistä asioista, unelmoinut suuria ja uskonut omaan osaamiseeni. En myös…

🎬 Kuvattiin pikkujoulut myös videolle!

Pääsette siis tällä kertaa sekä kuulemaan että näkemään meidät. Oli hauska tehdä jakso näin ja nyt oliskin kiva kuulla, mitä mieltä te ootte!


♡:Anniina ja Johanna

🎙 Pelkän jakson voi kuunnellaanniinanger.comissa, Soundcloudissa, iTunesissa tai Apple-puhelimien Podcastit-sovelluksessa.

Voitte seurata meitä:
Instagram
Facebook

🎙 Tervetuloa Jutellaan...podcastin pikkujouluihin!

Kyllä, tässä jaksossa vietetään pikkujouluja! Glögintuoksuisessa tunnelmassa kuulette meidän pikkujoulu-fiiliksiä ja muistoja. Muutama yllätyskin jaksoon sisältyy.
Mites teillä, onko paljon pikkujouluja luvassa? ✨
♡:Anniina ja Johanna

🎙 Jutellaan...-jaksot on kuunneltavissa myös iTunesissa ja Apple-puhelimien Podcastit-sovelluksessa.

Voitte seurata meitä:
Instagram
Facebook

💡 Viikon ajatus: Päivittäiset rutiinimme Rutiinit. Pinttyneitä tapoja vai toimivaa elämänhallintaa?
En ole koskaan ollut kovin spontaani ihminen. Viime vuosina olen ajatellut, että sitä luonteenpiirrettä pitäisikin kehittää. Olen myös vähän kontrollifriikki, joten siitäkin syystä olen ajatellut ettei pieni lisäspontaanius olisi huono asia. Samalla olen kuitenkin myös huomannut, että tavat, rutiinit ja tietynlainen samanlaisuus arjessa ovat todella hyvä tapa hallita elämää, varsinkin hyvinvoinnin alueella.

Kun aloin miettiä rutiineja, huomasin, että itselläni on niitä jonkin verran. Olen luonteeltani suunnitelmallinen ja huolellinen, ehkä siksikin mulle on sopinut rutiinit, teen asiat helposti samalla tavalla.

Tärkein rutiinini liittyy iltaan ja aamuun. Mulla on joka ilta sama nukkumaanmenoaika (kello yhdeksän) ja joka aamu sama heräämisaika (kello kuusi). Ilta- ja aamutoimet sujuvat myös samalla kaavalla eli rutiinilla. Jo näillä kahdella rutiinilla on suuri merkitys oman hyvinvointini k…

💡 Viikon ajatus: Uskalla yrittääAihe kirjoitukseen mieheltäni Jukalta Mieheni aihe kirjoitukseen oli oikeastaan uskalla epäonnistua, joka on hyvin tärkeää sekin ja liittyykin vahvasti tähän tekstiin. Halusin kuitenkin muuttaa aiheen muotoon uskalla yrittää, koska useinhan juuri epäonnistumisen pelko estää meitä edes yrittämästä, eikö niin?

Meitä jännittää ja meitä pelottaa. Epävarmuus ja epäilys ottavat helposti vallan. Siksi uuden edellä epäröi ja epämukavuusalueen ulkopuolella olevien asioiden kokeilu tai niitä kohti lähteminen on usein haastavaa. 

Olen itsekin monesti valinnut helpomman tien ja jättänyt jotain tekemättä, koska asia on tuntunut liian ylitsepääsemättömältä tai on rehellisesti sanottuna pelottanut liikaa edes yrittää. 

Mutta tarkoittaako epäonnistuminen loppujen lopuksi edes sitä, ettemme osanneet tai olleet tarpeeksi hyviä? Mun mielestä se kertoo ennemminkin siitä, että olimme tarpeeksi rohkeita ja lähdimme kohti uutta avoimin mielin. Yritimme parhaamme ja näimme mihin …