Siirry pääsisältöön

Omenakauraherkku

Koska tänään on sekä jääkiekkomatsi että Euroviisujen finaali, mulle tuli pakottava tarve tehdä jotain makeeta herkkua (syy se on pienikin syy). Muistin helpon ja ihanan Elovena-kaurahiutale-paketin kyljessä olevan omenakaurapaistoxen ohjeen.

OMENAKAURAHERKKU

pohjalle:

3 luomuomenaa
3 rkl fariinisokeria
1 tl kanelia

päälle:

1 dl nestemäistä margariinia (ainakin Sunnuntain on vegaaninen)
1 dl sokeria
1 tl vanilliinisokeria
3 dl kaurahiutaleita

Kuori ja palottele omenat, asettele ne pyöreän, matalan piirakkavuoan pohjalle sekä ripottele omenoiden päälle fariinisokeri ja kaneli. Sekoita keskenään margariini, sokerit sekä kaurahiutaleet ja levitä seos omenoiden päälle. Paista 200-asteessa noin 20-25 minuuttia.



Me nautitaan herkku päivämatsissa kahvin kera ja iltaviisuissa ihan sellaisenaan, makeeta viikonloppuu!

Sydämillä, LilSys

Kommentit

  1. Tämä tyyppistä olen joskus tehnyt.....onko tuntemamme Leenan omenat luomuja? Niihin ei ainakaan ruiskuteta mitään myrkkyjä.

    VastaaPoista
  2. Kyl mä sanoisin et Leenan omenat on luomuja, oikeestaan parempiakin:) Toi on tosi hyväääää:)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kesähetkiä

  Heippa! Uusimmalla (ja hetkeen viimeisellä) videolla monia kesäisiä hetkiä ja uusia harrastuksia: lipstikan kuivaamista ja leipäkoneella leipomista. Mukavaa kesänjatkoa! ♡Anniina Facebook Instagram YouTube

Tervetuloa Impirantaan (mökkielämä alkaa)

Heippa! Mökkielämä alkaa kuulumisilla, tervetuloa Impirantaan! Kivaa juhannusviikkoa! ♡Anniina Facebook Instagram YouTube

Puoli vuotta matkailuautossa

  Puoli vuotta matkailuautossa Muutostamme Frankieen on kulunut puoli vuotta. Syksy vaihtui lumiseen talveen ja pikkuhiljaa jään alta esiin on tullut kevät.  Aika on mennyt nopeasti. Vaikka kaikenlaisia kommelluksia on sattunut ja paljon asioita on opittu erehdyksen sekä tietenkin kokemuksen kautta, on elämä matkailuautossa ollut luonnollista. Frankie on ollut kotimme ja olemme siinä eläneet normaalia arkea. Rakensimme heti alussa päivärutiinin arkea ryhdittämään ja omaa jaksamista kuunnellen olemme noudattaneet sitä. Totuimme nopeasti uuteen ja Frankien kokokin tuli alkutörmäilyiden jälkeen tutuksi. Kevään lähestyessä aloimme molemmat huomata, että kaipaamme kuitenkin mahdollisuutta liikkua laajemmin ja puuhastella enemmän. Uusi kausi saapuu oikeaan aikaan. Olemme viettäneet kuluneen puoli vuotta lähinnä leirintäalueella. Ennen tätä, ainoa kokemukseni leirintäalueesta on vuonna 2006 tekemämme autoreissu Ruotsiin. Vietimme yhden yön teltassa leirintäalueella ja aamuinen suihkukäynti sa