Siirry pääsisältöön

Call Me By Your Name🎬

Oscar-ehdokkaina olevat elokuvat ovat siitäkin hyviä, että tulee katsottua erilaisia elokuvia kuin yleensä. Tykkään kyllä rakkaus-elokuvista, mutta valitsen silti aina mieluummin toiminta-, scifi- tai seikkailu-elokuvan. Siksi Call Me By Your Name olisi saattanut jäädä näkemättä.

Ajattelin ensin etten kirjoita elokuvasta mitään, koska en keksisi oikeita sanoja. En ehkä keksikään, mutta haluan silti jakaa ajatuksiani siitä. Viime vuonna intoilin La La Landista, tänä vuonna Call Me By Your Namesta. Samalla tavalla ja täysin eri tavalla. La La Landista toitotin kaikille kaikkialla, Call Me By Your Namen olisin oikeastaan halunnut pitää itselläni. Mutta en pidä, koska toivon, että muutkin näkevät sen.

Call Me By Your Name on kaunis, sensuelli ja rehellinen ensirakkauden kuvaus. Se sijoittuu 80-luvulle, kesään Italiassa. Muuta en oikeastaan siitä halua sanoa.

CALL ME BY YOUR NAME
2017
Genre: draama, romantiikka
Pääosissa: Armie Hammer, Timothée Chalamet, Michael Stuhlbarg, Amira Casar, Esther Garrel
Ohjaaja: Luca Guadagnino

17-vuotias Elio (Timothée Chalamet) viettää kesää perheensä kanssa Pohjois-Italiassa. Elion isän tutkimusapulaiseksi Italiaan saapuu myös Oliver (Armie Hammer). Elion ja Oliverin välille syttyy intohimo ja rakkaus, joka muuttaa heidän (ja tarinaa seuraavan) elämän.

Tunnelma leffateatterissa elokuvan aikana oli erikoinen. Kukaan ei rapistellut karkkipapereita eikä kännykän valot vilkkuneet (jälkimmäistä tapahtuu yleensä yllättävän paljon). Saattaa toki olla, että olin itse niin elokuvan lumoissa, etten huomannut. Elokuvan loputtua en nimittäin olisi vielä halunnut palata todellisuuteen. Kotimatkalla ostin äkkiä leffan tunnusbiisin (Oscar-ehdokkuus silläkin) ja blokkasin sillä muun maailman. En osaa eritellä tunteitani tai sanoa miksi koin elokuvan niin vahvasti, mun sydäntä se vaan kosketti.

En ihmettele Timothée Chalametin Oscar-ehdokkuutta, hän eli ja hengitti Elion roolin. Armie Hammer on loistava Oliver, vaikkei ehdokkuutta roolistaan saanutkaan. Näiden kahden välinen kemia on myös jotain sanoinkuvaamatonta.

Olen nähnyt parhaan elokuvan Oscar-ehdokkaista vasta muutaman, mutta toivon Call Me By Your Namelle silti jo voittoa. Ollaan myös vasta aivan leffavuoden alussa, mutta saattaa olla, että tämä oli mulle vuoden tärkein elokuva.


"Call Me By Your Name is a sensual story about first love. It's beautiful and touching, life changing even. It became one of my favorite movies and I'm rooting for it at the Oscars this year."

♡Anniina

You can follow me:

Facebook
Instagram
YouTube
Twitter
Soundcloud
Snapchat: anniinanger

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

KING ARTHUR

KING ARTHUR USA, 2017 seikkailu, fantasia, toiminta Ohjaus: Guy Ritchie Pääosissa: Charlie Hunnam, Jude Law, Djimon Hounsou, Astrid Bergès-Frisbey, Aidan Gillen, Eric Bana Pidän nykyään listaa leffoista, joita haluan nähdä. Viimeksi käytiin leffateatterissa katsomassa yksi näistä, King Arthur. Kaikilla taitaa olla yleiskäsitys Kuningas Arthurin tarinasta ja Excalibur-miekasta. Leffa kertoo siis tutun tarinan kuninkaaksi kasvusta maagisten asioiden ympäröimässä Camelotissa. Mulla meni hetki tottua Guy Ritchien kerronta- ja kuvaustapaan, mutta kun siihen totuin, se toimi todella hyvin. Se oli yksi syy miksi elokuvasta pidin. Charlie Hunnam (jonka olen nähnyt vain Sons of Anarchyn Jaxina) näyttelee kiitettävästi hieman ylimielisen oloista Arthuria ja Jude Law on uskottava ilkeänä ja vallanhimoisena Vortigernina. Näyttelijäjoukkio Hunnamin ympärillä toimii muutenkin hyvin yhteen ja piipahtaa valkokankaalla David Beckham ja itse Guy Ritchiekin. Jos siis yliluonnollinen toimintaseikkailu kii

Viikon ajatus: Elämän kevät

💡  Viikon ajatus:  Elämän kevät ”Teillä on ollut oikea elämän kevät.” Se pitää kyllä paikkansa. Tällä kertaa ollaan nimittäin mieheni kanssa oltu vuorotellen kipeinä. Viimeiset kaksi viikkoa sohva on ollut paras ystäväni. Olen vuoron perään nukkunut ja katsonut Netflixiä. Seuranani on olleet turkkilaiset ja intialaiset elokuvat sekä amerikkalaiset tv-sarjat. Koska en ole kahteen viikkoon käynyt aamukävelyillä, luonnon puhkeaminen kevään vihreyteen on jäänyt minulta näkemättä. Läheisten kuvien välityksellä olen kuitenkin saanut nauttia ihanasta luonnosta myös sisätiloissa. Sairaslomalla olen saanut iloa ystävien viesteistä ja aviomiehen huolenpidosta. Äidin lähettämästä videosta näin miten kauniisti tuomi kukkii ja siskon videopuhelussa olin mukana kanalassa. Nyt kun olo alkaa päivä päivältä parantua, odotan varsinkin seuraavia asioita: vihreästä luonnosta huumaantumista, saunomista, normaalia arkea ja kotikotona vierailua. Hyvää vointia viikkoosi! ♡Anniina Facebook Instagram YouTube

Viikon ajatus: Muutoksien hyväksymisestä

💡Viikon ajatus: Muutoksien hyväksymisestä Menneen viikonlopun piti näyttää hyvin erilaiselta mitä se lopulta oli. Meidän oli tarkoitus mennä ensimmäistä kertaa tänä vuonna kotikotiin äitini luokse. Poikkeusaika luikerteli kuitenkin lonkeroillaan mukaan ja muutti suunnitelmat. Jos poikkeusaika on opettanut jotain, on se muutoksien hyväksyminen. Asioiden suunnittelijana, odottajana ja toteuttajana, se on ollut itselleni haastavaa. Uskon, että asiat tapahtuu syystä ja kaikella on tarkoitus. Joskus syyn ymmärtämisessä menee kauemmin, joskus se ei ehkä edes meille itsellemme näyttäydy. Vaikka pyrin ajattelemaan asioista positiivisesti, ei silti ole aina helppoa hyväksyä pettymyksiä. En pystynyt ottamaan uusinta muutosta itkuitta vastaan. Kaikki tunteet kuitenkin kuuluvat elämään ja annoin fiiliksen tulla, ja olla. Vellomaan pahaan mieleen kuitenkaan ei voi jäädä. Silloin täytyy muistuttaa itseään hyvistä asioista ja ajatuksista sekä siitä mikä omalle mielelle on parasta. Kaikkea hyvää viik