Siirry pääsisältöön

Westlife Forever

🎶

Lähes kaikilla on varmaankin joku bändi, laulaja tai vähintään biisi, joka on kulkenut mukana koko elämän ajan tai on antanut jonkinlaista merkitystä erilaisiin tilanteisiin. Itselläni on muutamia tällaisia bändejä ja yksi niistä on Westlife (lisää voi kuunnella musa-aiheisesta podcast-jaksosta).

Westlife iski täysillä mun teini-ikäiseen sydämeen 2000-luvun alussa. Biisit antoi voimaa sydänsuruihin ja iloa moniin hetkiin. Osasin biisien sanat ulkoa ja rakastin niin kovin vahvasti Shanea. Bändi oli mulle niin tärkeä, että lähdin sen innoittamana jopa kolmeksi viikoksi Dubliniin kielikurssille. Siellä kävelin onnessani irlantilaisia katuja pitkin, tanssahtelin Moherin kallioilla (koska My Love-video), ostin viimeisen Westlife-kirjan kirjakaupasta ja olin onnellinen.


Kun sitten tuli ikää lisää ja väkisinkin aikuistui, Westlife jäi taka-alalle enkä kuunnellut bändiä vuosiin. Tänä vuonna koitti kuitenkin yllätys, kun eräänä keväisenä iltana kuunneltiin ystävän kanssa vanhoja lembibiisejä ja nostalgiatunnelmissa toivoin Westlifeä. Ystävä laittoi musiikkivideollisen biisin soimaan ja aika pian kiljahdeltiin kun huomattiin ettei kyseessä ollut vanha biisi, videolla pojatkin näytti jo vähän varttuneemmilta. Siltä istumalta selvisi, että uusia biisejä on tullut tänä vuonna jo kaksi ja uusi levy julkaistaan syyskuussa! Tämän lisäksi bändi tekee 20-vuotis-kiertueen. Fanityttö nosti päätään ja innostuin bändistä uudelleen. 

Eilen saatiin maistiaisia niin uusista kuin vanhoista biiseistä, kun käytiin Johannan kanssa katsomassa viimeviikkoinen Dublinin keikan taltiointi leffateatterissa. Parasta! Laaja tunteiden kirjo tuli käytyä läpi kuunnellessa biisejä, joita ei niin pitkään aikaan ole kuunnellut ja jotka ovat kuitenkin olleet niin tärkeitä. Myös uudet biisit kuulosti hyviltä ja pakko myöntää, että ennakkotilasin tänään syksyllä ilmestyvän uuden levyn.

Poikien keikka oli todella hyvä ja kaikki heistä oli niin sydäntälämmittävän aitoja ja sympaattisia. Mieleeni jäi hetki, jolloin Westlifen pitkäaikainen tuottaja kiitti vuorostaan bändiä. Niin täytyy mun itsenikin tehdä. Kolmen viikon kielikurssille lähteminen 16-vuotiaana on edelleen rohkeimpia asioita, joita oon tehnyt ja en olisi ikinä tehnyt sitä ilman Westlifeä. Lisäksi laulut on auttaneet mua hetkissä, joissa elämä on tuntunut liian raskaalta. Se on aika paljon.

Merkityksellisiä hetkiä päiviinne, kuullaan taas pian.

♡Anniina

You can follow me:

Cliffs of Moher photo by Henrique Craveiro on Unsplash

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

KING ARTHUR

KING ARTHUR USA, 2017 seikkailu, fantasia, toiminta Ohjaus: Guy Ritchie Pääosissa: Charlie Hunnam, Jude Law, Djimon Hounsou, Astrid Bergès-Frisbey, Aidan Gillen, Eric Bana Pidän nykyään listaa leffoista, joita haluan nähdä. Viimeksi käytiin leffateatterissa katsomassa yksi näistä, King Arthur. Kaikilla taitaa olla yleiskäsitys Kuningas Arthurin tarinasta ja Excalibur-miekasta. Leffa kertoo siis tutun tarinan kuninkaaksi kasvusta maagisten asioiden ympäröimässä Camelotissa. Mulla meni hetki tottua Guy Ritchien kerronta- ja kuvaustapaan, mutta kun siihen totuin, se toimi todella hyvin. Se oli yksi syy miksi elokuvasta pidin. Charlie Hunnam (jonka olen nähnyt vain Sons of Anarchyn Jaxina) näyttelee kiitettävästi hieman ylimielisen oloista Arthuria ja Jude Law on uskottava ilkeänä ja vallanhimoisena Vortigernina. Näyttelijäjoukkio Hunnamin ympärillä toimii muutenkin hyvin yhteen ja piipahtaa valkokankaalla David Beckham ja itse Guy Ritchiekin. Jos siis yliluonnollinen toimintaseikkailu kii

Viikon ajatus: Elämän kevät

💡  Viikon ajatus:  Elämän kevät ”Teillä on ollut oikea elämän kevät.” Se pitää kyllä paikkansa. Tällä kertaa ollaan nimittäin mieheni kanssa oltu vuorotellen kipeinä. Viimeiset kaksi viikkoa sohva on ollut paras ystäväni. Olen vuoron perään nukkunut ja katsonut Netflixiä. Seuranani on olleet turkkilaiset ja intialaiset elokuvat sekä amerikkalaiset tv-sarjat. Koska en ole kahteen viikkoon käynyt aamukävelyillä, luonnon puhkeaminen kevään vihreyteen on jäänyt minulta näkemättä. Läheisten kuvien välityksellä olen kuitenkin saanut nauttia ihanasta luonnosta myös sisätiloissa. Sairaslomalla olen saanut iloa ystävien viesteistä ja aviomiehen huolenpidosta. Äidin lähettämästä videosta näin miten kauniisti tuomi kukkii ja siskon videopuhelussa olin mukana kanalassa. Nyt kun olo alkaa päivä päivältä parantua, odotan varsinkin seuraavia asioita: vihreästä luonnosta huumaantumista, saunomista, normaalia arkea ja kotikotona vierailua. Hyvää vointia viikkoosi! ♡Anniina Facebook Instagram YouTube

Viikon ajatus: Muutoksien hyväksymisestä

💡Viikon ajatus: Muutoksien hyväksymisestä Menneen viikonlopun piti näyttää hyvin erilaiselta mitä se lopulta oli. Meidän oli tarkoitus mennä ensimmäistä kertaa tänä vuonna kotikotiin äitini luokse. Poikkeusaika luikerteli kuitenkin lonkeroillaan mukaan ja muutti suunnitelmat. Jos poikkeusaika on opettanut jotain, on se muutoksien hyväksyminen. Asioiden suunnittelijana, odottajana ja toteuttajana, se on ollut itselleni haastavaa. Uskon, että asiat tapahtuu syystä ja kaikella on tarkoitus. Joskus syyn ymmärtämisessä menee kauemmin, joskus se ei ehkä edes meille itsellemme näyttäydy. Vaikka pyrin ajattelemaan asioista positiivisesti, ei silti ole aina helppoa hyväksyä pettymyksiä. En pystynyt ottamaan uusinta muutosta itkuitta vastaan. Kaikki tunteet kuitenkin kuuluvat elämään ja annoin fiiliksen tulla, ja olla. Vellomaan pahaan mieleen kuitenkaan ei voi jäädä. Silloin täytyy muistuttaa itseään hyvistä asioista ja ajatuksista sekä siitä mikä omalle mielelle on parasta. Kaikkea hyvää viik