Siirry pääsisältöön

Viikon ajatus: Suoraan sanomisen taito

💡 Viikon ajatus: Suoraan sanomisen taito


Jotkut sen osaavat ja jotkut eivät. Itse kuulun jälkimmäisiin. Olen kyllä rehellinen ja avoin, mutta välillä koen vaikeaksi sanoa täysin suoraan omat ajatukseni ja mielipiteeni. Olen tänä vuonna enemmänkin syventynyt ajattelemaan asiaa, puolin ja toisin.

 Olen aina kokenut itseni ihmiseksi, jolla on tietyistä asioista vahvat mielipiteet. Minulla onkin ja seison kyllä niiden takana, mutta olen silti välillä huomannut myötäileväni muita ja vaikenevani eriävistä ajatuksistani. En ole koskaan ajatellut olevani miellyttäjä, mutta sitäkin tuollainen käytös saattaa olla. Olen myös melko temperamenttinen, mutta silti myöskin näytän välttelevän konflikteja.

 Asia onkin hieman ristiriitainen. Ihailen nimittäin niitä, jotka sanovat asiat suoraan, eivät kiertele eivätkä kaartele, kertovat vain oman näkemyksensä asiasta. Usein kuitenkin sellaiset ihmiset koetaan liian suoriksi, liian hyökkääviksi, liian rehellisiksi. Keskiössä onkin tietenkin se miten asian ilmaisee, itse en missään tilanteessa pidä epäkohteliaisuudesta, negatiivisuudesta enkä siitä ettei pystyisi kuuntelemaan myös toisen näkemystä. Taito keskustella on varmasti tässäkin asiassa avainasemassa.

 Onkohan kuitenkin niin, että usein toisen ihmisen suorapuheisuus koskettaa meissä jotakin sellaista, jota emme halua myöntää tai kuulla? Siksi ryhdymme puolustuskannalle ja pidämme sanojaa liian suorana, joskus jopa tylynä.

 Aihe on mielenkiintoinen, enkä ole siitä vielä päässyt täysin perille. Miettimistä ja keskustelua onkin mielenkiintoista jatkaa. Aion myös yrittää itse sanoa enemmän asioita suoraan, rehellisesti ja kohteliaasti, toisen ihmisen huomioon ottaen.

 Millaisia ajatuksia teille tästä herää?

♡Anniina

You can follow me:
Facebook
Instagram
YouTube

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

KING ARTHUR

KING ARTHUR USA, 2017 seikkailu, fantasia, toiminta Ohjaus: Guy Ritchie Pääosissa: Charlie Hunnam, Jude Law, Djimon Hounsou, Astrid Bergès-Frisbey, Aidan Gillen, Eric Bana Pidän nykyään listaa leffoista, joita haluan nähdä. Viimeksi käytiin leffateatterissa katsomassa yksi näistä, King Arthur. Kaikilla taitaa olla yleiskäsitys Kuningas Arthurin tarinasta ja Excalibur-miekasta. Leffa kertoo siis tutun tarinan kuninkaaksi kasvusta maagisten asioiden ympäröimässä Camelotissa. Mulla meni hetki tottua Guy Ritchien kerronta- ja kuvaustapaan, mutta kun siihen totuin, se toimi todella hyvin. Se oli yksi syy miksi elokuvasta pidin. Charlie Hunnam (jonka olen nähnyt vain Sons of Anarchyn Jaxina) näyttelee kiitettävästi hieman ylimielisen oloista Arthuria ja Jude Law on uskottava ilkeänä ja vallanhimoisena Vortigernina. Näyttelijäjoukkio Hunnamin ympärillä toimii muutenkin hyvin yhteen ja piipahtaa valkokankaalla David Beckham ja itse Guy Ritchiekin. Jos siis yliluonnollinen toimintaseikkailu kii
2 kommenttia
Lue lisää

Viikon ajatus: Elämän kevät

💡  Viikon ajatus:  Elämän kevät ”Teillä on ollut oikea elämän kevät.” Se pitää kyllä paikkansa. Tällä kertaa ollaan nimittäin mieheni kanssa oltu vuorotellen kipeinä. Viimeiset kaksi viikkoa sohva on ollut paras ystäväni. Olen vuoron perään nukkunut ja katsonut Netflixiä. Seuranani on olleet turkkilaiset ja intialaiset elokuvat sekä amerikkalaiset tv-sarjat. Koska en ole kahteen viikkoon käynyt aamukävelyillä, luonnon puhkeaminen kevään vihreyteen on jäänyt minulta näkemättä. Läheisten kuvien välityksellä olen kuitenkin saanut nauttia ihanasta luonnosta myös sisätiloissa. Sairaslomalla olen saanut iloa ystävien viesteistä ja aviomiehen huolenpidosta. Äidin lähettämästä videosta näin miten kauniisti tuomi kukkii ja siskon videopuhelussa olin mukana kanalassa. Nyt kun olo alkaa päivä päivältä parantua, odotan varsinkin seuraavia asioita: vihreästä luonnosta huumaantumista, saunomista, normaalia arkea ja kotikotona vierailua. Hyvää vointia viikkoosi! ♡Anniina Facebook Instagram YouTube
Lähetä kommentti
Lue lisää

Viikon ajatus: Muutoksien hyväksymisestä

💡Viikon ajatus: Muutoksien hyväksymisestä Menneen viikonlopun piti näyttää hyvin erilaiselta mitä se lopulta oli. Meidän oli tarkoitus mennä ensimmäistä kertaa tänä vuonna kotikotiin äitini luokse. Poikkeusaika luikerteli kuitenkin lonkeroillaan mukaan ja muutti suunnitelmat. Jos poikkeusaika on opettanut jotain, on se muutoksien hyväksyminen. Asioiden suunnittelijana, odottajana ja toteuttajana, se on ollut itselleni haastavaa. Uskon, että asiat tapahtuu syystä ja kaikella on tarkoitus. Joskus syyn ymmärtämisessä menee kauemmin, joskus se ei ehkä edes meille itsellemme näyttäydy. Vaikka pyrin ajattelemaan asioista positiivisesti, ei silti ole aina helppoa hyväksyä pettymyksiä. En pystynyt ottamaan uusinta muutosta itkuitta vastaan. Kaikki tunteet kuitenkin kuuluvat elämään ja annoin fiiliksen tulla, ja olla. Vellomaan pahaan mieleen kuitenkaan ei voi jäädä. Silloin täytyy muistuttaa itseään hyvistä asioista ja ajatuksista sekä siitä mikä omalle mielelle on parasta. Kaikkea hyvää viik
Lähetä kommentti
Lue lisää