Siirry pääsisältöön

Viikon ajatus: Voi kunpa se olisikin helppoa

💡Viikon ajatus:
Voi kunpa se olisikin helppoa
Kun haluamme muutosta, millaista tahansa, mihin tahansa, päätös lähtee meistä itsestämme. Muutosta pitää haluta ja tehdä päätös sen toteuttamisesta.

Itse olen päättänyt muunmuassa, että olen positiivisempi, puhun itselleni kauniisti ja kannustavasti, kirjoitan aamusivuja ja kehitän itseäni.

Pari viikkoa sitten kirjoitin kuitenkin myös siitä, miten en ole pysynyt kaikissa päätöksissäni. Olin hieman eksynyt polulta. Miksi niin, voisi kysyä, koska olin kuitenkin jo päätökset noihin kaikkiin asioihin tehnyt.

Voi kunpa se olisikin niin helppoa.

Yleensä ei nimittäin riitä, että päätöksen tekee kerran. Mieli toimii erikoisella tavalla ja ainakin ei-luontaisissa muutoksissa päätöstä pitää tarkastella säännöllisin väliajoin. Oikeastaan joka aamu olisi hyvä aloittaa sillä, että muistuttaa itseään niistä omista tarpeellisista tavoista, asioista, tavoitteista ja haluista, joita haluaa harjoittaa. Tehdä päätös ja pysyä omalla polulla.

Mitä sinä päätit tänään?

♡Anniina
You can follow me:

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kesähetkiä

  Heippa! Uusimmalla (ja hetkeen viimeisellä) videolla monia kesäisiä hetkiä ja uusia harrastuksia: lipstikan kuivaamista ja leipäkoneella leipomista. Mukavaa kesänjatkoa! ♡Anniina Facebook Instagram YouTube

Tervetuloa Impirantaan (mökkielämä alkaa)

Heippa! Mökkielämä alkaa kuulumisilla, tervetuloa Impirantaan! Kivaa juhannusviikkoa! ♡Anniina Facebook Instagram YouTube

Puoli vuotta matkailuautossa

  Puoli vuotta matkailuautossa Muutostamme Frankieen on kulunut puoli vuotta. Syksy vaihtui lumiseen talveen ja pikkuhiljaa jään alta esiin on tullut kevät.  Aika on mennyt nopeasti. Vaikka kaikenlaisia kommelluksia on sattunut ja paljon asioita on opittu erehdyksen sekä tietenkin kokemuksen kautta, on elämä matkailuautossa ollut luonnollista. Frankie on ollut kotimme ja olemme siinä eläneet normaalia arkea. Rakensimme heti alussa päivärutiinin arkea ryhdittämään ja omaa jaksamista kuunnellen olemme noudattaneet sitä. Totuimme nopeasti uuteen ja Frankien kokokin tuli alkutörmäilyiden jälkeen tutuksi. Kevään lähestyessä aloimme molemmat huomata, että kaipaamme kuitenkin mahdollisuutta liikkua laajemmin ja puuhastella enemmän. Uusi kausi saapuu oikeaan aikaan. Olemme viettäneet kuluneen puoli vuotta lähinnä leirintäalueella. Ennen tätä, ainoa kokemukseni leirintäalueesta on vuonna 2006 tekemämme autoreissu Ruotsiin. Vietimme yhden yön teltassa leirintäalueella ja aamuinen suihkukäynti sa