Siirry pääsisältöön

Viikon ajatus: Millä nimikkeillä sinua kutsutaan?

💡 Viikon ajatus:
Millä nimikkeillä sinua kutsutaan?


Oletko koskaan miettinyt kuinka monilla, ja millaisilla, nimikkeillä sinua kutsutaan? Sinua voidaan kutsua eri paikoissa ja eri tilanteissa eri nimikkeillä. Voit itse myös käyttäytyä eri nimikkeiden tavoin, vaikkei pelkästään niiden tulisi antaa määritellä meitä liikaa. Osaatko heti kertoa mitkä sinun nimikkeesi ovat?

Itse ainakin kuljen monella nimikkeellä: olen vaimo, tytär, sisko, täti, käly, ystävä ja työkaveri. Uusin nimikkeeni on eiliseltä, kun minusta tuli isotäti. ♡

Kaikki nämä nimikkeet kertovat meistä jotain, oikeastaan paljonkin. Ne kertovat ihmissuhteistamme, perhekäsityksistämme ja työidentiteetistämme. Ne kertovat miten käyttäydymme ja miten muut meidät näkevät sekä kokevat.

On myös tärkeää millä nimikkeillä itse itseämme kutsumme. Toivoisin kaikkien omien sanojen tässä kohtaa olevan voimakkaita ja myötätuntoisia. Sellaisia, jotka antavat energiaa ja iloa. Sellaisia, jotka kuvaavat sisintä ja sielua. Sellaisia, jotka tuntuvat omalta.

♡Anniina


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kesähetkiä

  Heippa! Uusimmalla (ja hetkeen viimeisellä) videolla monia kesäisiä hetkiä ja uusia harrastuksia: lipstikan kuivaamista ja leipäkoneella leipomista. Mukavaa kesänjatkoa! ♡Anniina Facebook Instagram YouTube

Tervetuloa Impirantaan (mökkielämä alkaa)

Heippa! Mökkielämä alkaa kuulumisilla, tervetuloa Impirantaan! Kivaa juhannusviikkoa! ♡Anniina Facebook Instagram YouTube

Puoli vuotta matkailuautossa

  Puoli vuotta matkailuautossa Muutostamme Frankieen on kulunut puoli vuotta. Syksy vaihtui lumiseen talveen ja pikkuhiljaa jään alta esiin on tullut kevät.  Aika on mennyt nopeasti. Vaikka kaikenlaisia kommelluksia on sattunut ja paljon asioita on opittu erehdyksen sekä tietenkin kokemuksen kautta, on elämä matkailuautossa ollut luonnollista. Frankie on ollut kotimme ja olemme siinä eläneet normaalia arkea. Rakensimme heti alussa päivärutiinin arkea ryhdittämään ja omaa jaksamista kuunnellen olemme noudattaneet sitä. Totuimme nopeasti uuteen ja Frankien kokokin tuli alkutörmäilyiden jälkeen tutuksi. Kevään lähestyessä aloimme molemmat huomata, että kaipaamme kuitenkin mahdollisuutta liikkua laajemmin ja puuhastella enemmän. Uusi kausi saapuu oikeaan aikaan. Olemme viettäneet kuluneen puoli vuotta lähinnä leirintäalueella. Ennen tätä, ainoa kokemukseni leirintäalueesta on vuonna 2006 tekemämme autoreissu Ruotsiin. Vietimme yhden yön teltassa leirintäalueella ja aamuinen suihkukäynti sa