Siirry pääsisältöön

Viikon ajatus: Pikkujoulun aikaa

💡Viikon ajatus: 
Pikkujoulun aikaa


Joulu alkaa pikkuhiljaa hiipiä mieleen. Yhtäkkiä huomaa ripustavansa jouluvaloja ja koristeita sekä polttavansa entistä enemmän kynttilöitä. Parit pikkujoulutkin on vietetty.

Ennen tiukentuneita rajoituksia vietettiin pikkujoulua siskoni luona. Yllätettiin toinen siskoni vain saapumalla paikalle (yllätystä oli vaikea pitää, mutta onnistuttiin!). Saman vuorokauden aikana paistettiin nuotiolounasta lumisissa maisemissa ja käytiin sieniretkellä vehreässä metsässä. Paistettiin joulutorttuja ja lämmitettiin hehkuviiniä. Oli mukava nähdä toisiamme.

Kuluneena viikonloppuna taasen vietettiin kahdenkeskistä pikkujoulua mieheni kanssa. Luotettiin hyväksi todettuun reseptiin: kasattiin leffakatsomo sohvalle ja maiskuteltiin jouluisia herkkuja. Paistettiin toisen kerran joulutorttuja ja tehtiin palapeliä. (Netflixistä pikkujoulukatsottavaksi sopii hyvin The Christmas Chronicles-joululeffat.)

Joulumuorin pajakin on päässyt vauhtiin. Lahjalistoja on tehty ja ensimmäisiä pakettejakin jo paketoitu. Lahjoja paketoidessa tulee iloinen mieli, läheiset on ajatuksissa mukana.

Rauhallista joulun odotusta, pysythän turvassa.

♡Anniina

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kesähetkiä

  Heippa! Uusimmalla (ja hetkeen viimeisellä) videolla monia kesäisiä hetkiä ja uusia harrastuksia: lipstikan kuivaamista ja leipäkoneella leipomista. Mukavaa kesänjatkoa! ♡Anniina Facebook Instagram YouTube

Tervetuloa Impirantaan (mökkielämä alkaa)

Heippa! Mökkielämä alkaa kuulumisilla, tervetuloa Impirantaan! Kivaa juhannusviikkoa! ♡Anniina Facebook Instagram YouTube

Puoli vuotta matkailuautossa

  Puoli vuotta matkailuautossa Muutostamme Frankieen on kulunut puoli vuotta. Syksy vaihtui lumiseen talveen ja pikkuhiljaa jään alta esiin on tullut kevät.  Aika on mennyt nopeasti. Vaikka kaikenlaisia kommelluksia on sattunut ja paljon asioita on opittu erehdyksen sekä tietenkin kokemuksen kautta, on elämä matkailuautossa ollut luonnollista. Frankie on ollut kotimme ja olemme siinä eläneet normaalia arkea. Rakensimme heti alussa päivärutiinin arkea ryhdittämään ja omaa jaksamista kuunnellen olemme noudattaneet sitä. Totuimme nopeasti uuteen ja Frankien kokokin tuli alkutörmäilyiden jälkeen tutuksi. Kevään lähestyessä aloimme molemmat huomata, että kaipaamme kuitenkin mahdollisuutta liikkua laajemmin ja puuhastella enemmän. Uusi kausi saapuu oikeaan aikaan. Olemme viettäneet kuluneen puoli vuotta lähinnä leirintäalueella. Ennen tätä, ainoa kokemukseni leirintäalueesta on vuonna 2006 tekemämme autoreissu Ruotsiin. Vietimme yhden yön teltassa leirintäalueella ja aamuinen suihkukäynti sa