Siirry pääsisältöön

💡Viikon ajatus:
Liikkumisesta hyvinvointia


Olen joskus aiemminkin (kerran tai pari) maininnut ettei liikunnan harrastaminen ole minulle maailman helpointa. En ole koskaan ollut luonnostaan urheilullista tyyppiä enkä ole pitänyt monestakaan lajista. Koska kuitenkin haluan olla terve ja voida hyvin, yritän jonkin verran liikkua.


Aamukävelyt on hyvä tapa saada päivään askelia ja mielelle hyvinvointia. Kävely ei kuitenkaan ole kovin raskasta liikuntaa, joten viime vuonna yllätin itseni (ja muut) aloittamalla juoksemisen. Juokseminen jäi kuitenkin monista syistä pitkähkölle tauolle. Viime viikolla tauko päättyi ja käytiin aviomiehen kanssa pitkästä aikaa lenkillä. Askel oli yllättävän kevyt (lenkin jälkeisinä päivinä tosin ei) ja huomasin jopa kaivanneeni juoksulenkin tuomaa fiilistä.


En juurikaan liiku yksin. Tarvitsen motivaatiota ja helpoimmin se löytyy liikuntakaverista. Tästä hyvänä esimerkkinä on kälyni kanssa tekemämme käsivarsihaaste. Kyseessä oli 21 päivän haaste, jossa jokaiselle päivälle oli aina eri määrä liikkeitä tehtäväksi. Kun päivän liikkeet oli tehty, lähetettiin toisillemme viesti. Oltiin näin toistemme tsemppareita. Haasteen jälkeen liikkeet oli tulleet rutiiniksi ja jätin ne päivittäiseen ohjelmaani. Suosittelen kokeilemaan vastaavaa!


Välillä on haastavampaa saada itseään liikkumaan. Kun taas kuitenkin pääsee takaisin polulle, huomaa miten hyvää se tekee. Liikkuminen auttaa niin kehoa kuin mieltä voimaan hyvin.


Miten sä liikut?


♡Anniina

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kesähetkiä

  Heippa! Uusimmalla (ja hetkeen viimeisellä) videolla monia kesäisiä hetkiä ja uusia harrastuksia: lipstikan kuivaamista ja leipäkoneella leipomista. Mukavaa kesänjatkoa! ♡Anniina Facebook Instagram YouTube

Tervetuloa Impirantaan (mökkielämä alkaa)

Heippa! Mökkielämä alkaa kuulumisilla, tervetuloa Impirantaan! Kivaa juhannusviikkoa! ♡Anniina Facebook Instagram YouTube

Puoli vuotta matkailuautossa

  Puoli vuotta matkailuautossa Muutostamme Frankieen on kulunut puoli vuotta. Syksy vaihtui lumiseen talveen ja pikkuhiljaa jään alta esiin on tullut kevät.  Aika on mennyt nopeasti. Vaikka kaikenlaisia kommelluksia on sattunut ja paljon asioita on opittu erehdyksen sekä tietenkin kokemuksen kautta, on elämä matkailuautossa ollut luonnollista. Frankie on ollut kotimme ja olemme siinä eläneet normaalia arkea. Rakensimme heti alussa päivärutiinin arkea ryhdittämään ja omaa jaksamista kuunnellen olemme noudattaneet sitä. Totuimme nopeasti uuteen ja Frankien kokokin tuli alkutörmäilyiden jälkeen tutuksi. Kevään lähestyessä aloimme molemmat huomata, että kaipaamme kuitenkin mahdollisuutta liikkua laajemmin ja puuhastella enemmän. Uusi kausi saapuu oikeaan aikaan. Olemme viettäneet kuluneen puoli vuotta lähinnä leirintäalueella. Ennen tätä, ainoa kokemukseni leirintäalueesta on vuonna 2006 tekemämme autoreissu Ruotsiin. Vietimme yhden yön teltassa leirintäalueella ja aamuinen suihkukäynti sa