Siirry pääsisältöön

Hymyä huuleen ☺︎

Hymyillään, jooko?

Palaan taas viime vuoteen ja toukokuisen kirjoituksen pariin. Jaoin silloin LinkedIn-kirjoitukseni otsikolla ”Hymyillään, jooko?”. Kirjoitin silloin näin:

Asiakaspalvelutyössä tapaa paljon erilaisia ihmisiä. Se onkin työn rikkaus.

Kun omat ajatukseni ovat alkaneet muuttua ja käytökseni siinä ohessa kehittyä, olen huomioinut eri tavalla myös muiden ihmisten käyttäytymistä.

Tässä maailmassa, jossa kohteliaisuus katoaa usein kiireen alle, vilpittömän iloisesti hymyilevät ihmiset ovat parasta. Nämä ihmiset vain ovat aika harvassa. Tämän olen huomannut.

En tuomitse vähemmän hymyileviä, koska itsekin vielä vasta opettelen. Yritän hymyillä enemmän ja olla iloisempi kanssakulkijoille. Hymyilyn vähyyden huomaaminen vain yllätti.

Voidaan varmaan kaikki todeta, että hymyilevät kasvot sekä ystävällinen käytös on mahtavaa nähdä ja kokea. Ehkä voitaisiinkin kiinnittää tähän asiaan lisää huomiota omassa käytöksessämme.

Sellaista kirjoittelin hymyilystä viime toukokuussa ja näiden kuluneiden kuukausien aikana olen miettinyt asiaa lisää. 

Hymyilyn huomioiminen lähti juurikin asiakaspalvelutyössä olemisesta ja yllätyin oikeasti huomioistani. En edelleenkään halua tuomita tai arvostella ihmisten hymyilemättömyyttä, koska kaikilla meillä on erilaisia syitä siihen. Ja koska huomioin asiassa itseäni ihan yhtä paljon kuin muita, minullakin on asiassa paljon parannettavaa. Laskin kuitenkin siis yhden aamun aikana sadan ihmisen tervehdykset, kiitokset ja hymyt. Sadasta ihmisestä hymyili kolmekymmentä. - Tiesin, että kaikki eivät tervehdi eivätkä kiitä, mitä sitäkin pidän hyvin erikoisena, mutta silti hymyilyn puutteeseen jotenkin kiinnitin erityisesti huomiota. Halusin itse heti muuttaa omaa käytöstäni ja päätin kiinnittää omaan hymyilemiseeni huomiota. Päätin, että jatkossa hymyilen enemmän, olin sitten väsynyt, jännittynyt tai mitä vaan muuta.

Kirjoitin aiemmin affirmoinnista ja silloin kun itse opin tästä tekniikasta, lisäsin siihen myös hymyilyn. Mainitsinkin edellisessä podcast-jaksossa kasvojeni lepoilmeestä, joka on melko tiukka ja jopa vihainen. Siksi olen lisännyt omiin affirmointi-lauseisiini seuraavan: ”Olen hymyilevä ihminen.” Haluan muokata alitajuntaani ja saada itseni hymyilevämmäksi. 

Hymy on yleensä tarttuvaa, eikö niin? Miksi emme siis hymyilisi toisillemme ja levittäisi sitä kautta iloisempaa mielialaa ympärillemme. Siitä ei varmasti ole haittaa, päinvastoin.

Kiitos kun luit tämän. Palataan taas pian ja hymyillään kun tavataan. ☺︎

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Asiat ympärilläsi - podcast

Sain mun ihanan kälyn vierailemaan uusimmassa podcast-jaksossa. Puhutaan yleisesti asioista ympärillämme, mitä meille ensimmäisenä tuli aiheesta mieleen.

Jatkakaa ihmeessä keskustelua, jos aihe herättää ajatuksia. Niin mekin nauhoituksen jälkeen tehtiin. ♡



PS. Podcast-jaksot on kuunneltavissa myös iTunesissa ja Apple-puhelimien omassa podcast-sovelluksessa.

♡Anniina

You can follow me:
Facebook
Instagram
YouTube
Twitter
Soundcloud

Turbo seikkailee / POP-UP

🐱 Turbo seikkailee / POP-UP
On vajaa vuosi siitä, kun annoin äidilleni mun ensimmäisen kirjan käsikirjoituksen ja pyysin häntä kuvittamaan sen. Meillä ei kummallakaan silloin ollut tietoa tai edes ajatusta siitä, koska kirja tulisi ulos. Kun äiti siis alkoi ikuistaa rakkaita eläinperheenjäseniä kuviin, ihailin syntyvää taidetta ja aina välillä pohdiskelin jossakin kohtaa tapahtuvaa julkaisua.
Loppuvuodesta 2018 asiat kuitenkin yhtäkkiä alkoi rullata eteenpäin ja loppujen lopuksi kirja julkaistiin aika nopeasti.
Turbo seikkailee viidakossa-lastenkirja ilmestyi omakustanteena 15.12.2018 ja sen jälkeinen aikani on kulunut edelleen aika pitkälti kirjan parissa.
Turbolla, joka siis oli mun rakas kissani, oli paljon ominaisuuksia, joita haluaisin itsellenikin. Se oli sopivan hullu, räjähtävä ja spontaani. Jos Turbo olisi ollut ihminen, se olisi ollut juuri se tyyppi, joka saa asiat tapahtumaan ja ihmiset hyppäämään pois mukavuusalueelta. Siksi oon ollut iloinen, että kirja ja varsinkin kirjan …

33 KYSYMYSTÄ & VASTAUSTA

Näin muutamasta blogista tällaisen kysymys/vastaus-postauksen ja koska rakastan kyselyitä, päätin itsekin vastata niihin. Tässä siis 33 kysymystä ja 33 mun vastausta.

Avioliittoja: Yksi, juhlittiin just elokuussa 10w-hääpäivää. ♡

Kihloissa: Kihloihin mentiin vuonna 2006, Naantalissa. 

Lapsia: Läheisten lapset on mulle todella tärkeitä ja mulla on kaksi ihanaa kummilasta. Mulla itsellä ei kuitenkaan ole koskaan ollut vauvakuumetta enkä ole koskaan halunnut lapsia.

Lemmikkejä tällä hetkellä: Mulla ei oo yhtään lemmikkiä, mutta krooninen kissakuume kylläkin. Jos ikinä enää saan eläinperheenjäsentä, haluaisin adoptoida löytöeläinhoitolasta jonkun vähän vanhemman kisun.

Leikkauksia: Jos kitalaen hammasleikkaus lasketaan, niin se!

Tatuointeja: Mulla on viis tatuointia. (Haluaisin mahdollisimman pian kaks lisää, kuvat on ollut tiedossa jo piiitkään.)

Lävistyksiä: Vain yksi enää, napakoru.

Muuttoja: Neljä kunnollista.

Ampunut aseella: En koskaan.

Ottanut lopputilin: Kolme kertaa. Kahdesti oon halunnut …