Siirry pääsisältöön

Viikon ajatus: Muutoksien hyväksymisestä

💡Viikon ajatus:

Muutoksien hyväksymisestä


Menneen viikonlopun piti näyttää hyvin erilaiselta mitä se lopulta oli. Meidän oli tarkoitus mennä ensimmäistä kertaa tänä vuonna kotikotiin äitini luokse. Poikkeusaika luikerteli kuitenkin lonkeroillaan mukaan ja muutti suunnitelmat.


Jos poikkeusaika on opettanut jotain, on se muutoksien hyväksyminen. Asioiden suunnittelijana, odottajana ja toteuttajana, se on ollut itselleni haastavaa.


Uskon, että asiat tapahtuu syystä ja kaikella on tarkoitus. Joskus syyn ymmärtämisessä menee kauemmin, joskus se ei ehkä edes meille itsellemme näyttäydy.


Vaikka pyrin ajattelemaan asioista positiivisesti, ei silti ole aina helppoa hyväksyä pettymyksiä. En pystynyt ottamaan uusinta muutosta itkuitta vastaan. Kaikki tunteet kuitenkin kuuluvat elämään ja annoin fiiliksen tulla, ja olla. Vellomaan pahaan mieleen kuitenkaan ei voi jäädä. Silloin täytyy muistuttaa itseään hyvistä asioista ja ajatuksista sekä siitä mikä omalle mielelle on parasta.


Kaikkea hyvää viikkoosi!


♡Anniina

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kesähetkiä

  Heippa! Uusimmalla (ja hetkeen viimeisellä) videolla monia kesäisiä hetkiä ja uusia harrastuksia: lipstikan kuivaamista ja leipäkoneella leipomista. Mukavaa kesänjatkoa! ♡Anniina Facebook Instagram YouTube

Tervetuloa Impirantaan (mökkielämä alkaa)

Heippa! Mökkielämä alkaa kuulumisilla, tervetuloa Impirantaan! Kivaa juhannusviikkoa! ♡Anniina Facebook Instagram YouTube

Puoli vuotta matkailuautossa

  Puoli vuotta matkailuautossa Muutostamme Frankieen on kulunut puoli vuotta. Syksy vaihtui lumiseen talveen ja pikkuhiljaa jään alta esiin on tullut kevät.  Aika on mennyt nopeasti. Vaikka kaikenlaisia kommelluksia on sattunut ja paljon asioita on opittu erehdyksen sekä tietenkin kokemuksen kautta, on elämä matkailuautossa ollut luonnollista. Frankie on ollut kotimme ja olemme siinä eläneet normaalia arkea. Rakensimme heti alussa päivärutiinin arkea ryhdittämään ja omaa jaksamista kuunnellen olemme noudattaneet sitä. Totuimme nopeasti uuteen ja Frankien kokokin tuli alkutörmäilyiden jälkeen tutuksi. Kevään lähestyessä aloimme molemmat huomata, että kaipaamme kuitenkin mahdollisuutta liikkua laajemmin ja puuhastella enemmän. Uusi kausi saapuu oikeaan aikaan. Olemme viettäneet kuluneen puoli vuotta lähinnä leirintäalueella. Ennen tätä, ainoa kokemukseni leirintäalueesta on vuonna 2006 tekemämme autoreissu Ruotsiin. Vietimme yhden yön teltassa leirintäalueella ja aamuinen suihkukäynti sa